Kenttäraportti · Tekoäly ja valta · 25.4.2026

Väsymättömät silmät

Kun virkavalta, tekoäly ja yksityisyys törmäävät — ja miksi Euroopan data on yhä Amerikassa

Kiina on rakentanut 1,4 miljardin kasvojen tietokannan. Britannia skannaa 7 miljoonaa viatonta kansalaista vuodessa — ilman yhtäkään lakia, joka sen sallisi. Israel on testannut tekoälykohdistamisen todellisessa sodassa ja vie teknologiaa eteenpäin. Ja samaan aikaan 90 prosenttia Euroopan digitaalisesta infrastruktuurista — myös suomalaisten pilvipalvelut ja tekoälytyökalut — on amerikkalaisten yhtiöiden käsissä, joita Yhdysvaltain CLOUD Act velvoittaa luovuttamaan tietoa pyydettäessä. Tämä on kehitys, jota Mythos-sukupolven tekoäly vain kiihdyttää.

I · Kiina — mittakaava, joka ylittää käsityskyvyn

Kiinan valvontakoneisto on niin suuri, että sen ymmärtäminen vaatii numeroiden pureskelemista yksi kerrallaan.

Skynet-nimisessä kansallisessa valvontaverkossa oli jo vuonna 2019 arviolta 200 miljoonaa kameraa — nelinkertainen määrä Yhdysvaltoihin verrattuna. Nykyään määrä on huomattavasti korkeampi, mutta tarkkaa lukua ei tunne edes Kiinan oma hallinto, koska järjestelmä on hajautunut provinsseille ja paikallisviranomaisille.

Kasvojen tunnistuksen tietokannassa on 1,4 miljardia kasvoa — käytännössä koko väestö. Yhdessä ainoassa Chongqingin kaupunginosassa on raportoitu 27 900 valvontakameraa yhdistettynä samaan verkkoon.

Vuoden 2025 lopulla Kiina otti käyttöön tekoälyvetoiset poliisin partioautot. Niissä ei ole kuljettajaa. Niissä on 360 asteen kamerat, kasvontunnistus ja prosessorit, jotka analysoivat kuvavirran reaaliajassa. Autot tunnistavat tarkkailulistalla olevia henkilöitä, väärennettyjä rekisterikilpiä ja liikennerikkomuksia yhtäjaksoisesti — 24 tuntia päivässä.

Tekoäly oikeuslaitoksessa

Kiinan korkein oikeus on ohjeistanut kaikkia tuomioistuimia kehittämään „pätevän tekoälyjärjestelmän” vuoteen 2025 mennessä oikeudenkäyntien tueksi. Yksin Shanghain tekoälyjärjestelmä voi jo nyt suositella, tulisiko rikosepäillyt pidättää vai myöntää ehdollinen tuomio.

Tämä ei ole dystopiaa tulevaisuudesta. Tämä on kuvaus järjestelmästä, joka on toiminnassa. Algoritmi ei tee lopullista päätöstä, mutta se muokkaa harkintaa — ja kun kiireinen tuomari katselee päivät pitkät saman algoritmin suosituksia, suositukset alkavat muodostua normeiksi.

Kaksoisstandardi paljastaa logiikan

Maaliskuussa 2025 Kiina julkaisi uudet säännöt kasvontunnistukselle. Niiden otsikko on hämmentävä: Valvonnan säännökset. Kauppakeskukset, pankit ja hotellit tarvitsevat nyt suostumuksen ja vaikutusten arvioinnin systeemin käyttöön. Osa kaupunkien hotelleista joutui perumaan käytäntöjään julkisen vastustuksen jälkeen.

Mutta säännöistä löytyy aukko, joka paljastaa koko järjestelmän logiikan: lainvalvontaa ei rajoiteta. Yritys ei saa tunnistaa asiakkaita ilman lupaa. Valtio saa tunnistaa kenet tahansa, milloin tahansa.

Toisin sanoen: yritysten valtaa rajoitetaan, jotta valtion valta vaikuttaisi hyväksyttävämmältä.

II · Britannia — länsimaiden nopein luisu

Tämä on se osa, jota suomalaiset lukijat eivät välttämättä ole osanneet odottaa. Mantereen toinen merkittävä valvonnan laajentuminen ei tapahtunut Kiinassa — se tapahtuu Lontoossa, ja se tapahtuu ilman lakia.

Britannian Metropolitan Police — Lontoon poliisi — käyttää live-kasvontunnistusta katukuvassa. Kamerat skannaavat ohikulkijoita reaaliajassa ja vertaavat kasvoja poliisin tarkkailulistoihin. Syyskuun 2024 ja syyskuun 2025 välisenä aikana järjestelmä oli käytössä 203 eri kertaa.

Poliisin omien raporttien mukaan viimeisen vuoden aikana yli seitsemän miljoonaa viatonta ihmistä Englannissa ja Walesissa on skannattu poliisin kasvontunnistuskameroilla. Seitsemän miljoonaa. Englannin kokonaisväkiluku on noin 68 miljoonaa — eli joka kymmenes kansalainen on seulottu valtion kasvorekistereissä vuoden sisällä. Heidän tietämättään.

Oikeus vahvistaa, hallitus laajentaa

Tammikuussa 2026 Britannian sisäministeriö ilmoitti kasvojen tunnistusautojen määrän kasvattamisesta kymmenestä viiteenkymmeneen ja niiden käytön laajentamisesta kaikille poliisivoimille Englannissa ja Walesissa. Viisinkertaistus yhdellä kertaa.

Huhtikuun 21. päivänä 2026 Britannian korkein oikeus hylkäsi oikeudellisen haasteen Metropolitan Policen live-kasvojen tunnistukselle. Kaksi tuomaria, yksimielinen päätös, haaste hylätty kaikilla perusteilla. Tuomio antaa vihreän valon valtakunnalliselle laajentumiselle.

Kaksi päivää tämän tuomion jälkeen — 23. huhtikuuta 2026 — analyytikot totesivat yksiselitteisesti: reaaliaikainen kasvojen tunnistuksesta on tullut Britanniassa julkisen tilan peruspalvelu, ei poikkeus. Katu, aseman sisäänkäynti tai kauppakeskus ei ole enää paikka, jossa ihminen kulkee nimettömästi. Se on tarkastuspiste, jossa oletus on että jokainen skannataan ensin mutta vain harva pysäytetään.

Konservatiivinen perustelu, progressiivinen seuraus

Britannian hallitus perustelee laajentumista yksinkertaisella logiikalla: kasvontunnistus on „suurin läpimurto rikollisten kiinni saamisessa DNA-rekisterien käyttöönoton jälkeen” — sanat kuuluvat rikos- ja poliisiministeri Sarah Jonesille. Big Brother Watchin johtaja Silkie Carlo vastasi suoraan: „Emme hyväksyisi DNA-tarkastuspisteitä kaduillamme — miksi me hyväksymme kasvojen tunnistamisen tarkastuspisteet?”

Vertaus on terävä, koska se paljastaa siirtymän perimmäisen luonteen. Kasvontunnistus ei ole rikosteknisen tutkinnan työkalu. Se on jatkuvaa, yleistä, passiivista valvontaa, joka kääntää syyttömyysolettaman ympäri: jokainen on potentiaalinen epäilty, kunnes toisin todistetaan.

Brexitin jälkeen Britannia on valinnut tämän tien. Euroopan unioni kulkee toiseen suuntaan: EU:n tekoälyasetus (AI Act) kieltää reaaliaikaisen biometrisen valvonnan julkisissa tiloissa lainvalvontaa varten. Kielto astuu täysimääräisesti voimaan 2. elokuuta 2026 — kolmen kuukauden päästä.

III · Israel — laboratorio ja vientiartikkeli

Tämä on vaikein osa kirjoittaa tasapainoisesti, joten se kirjoitetaan faktojen pohjalta ja lähteet nimetään tarkasti. Pääasialliset lähteet ovat israelilainen +972 Magazine, yhteistyössä Local Callin kanssa, New York Timesin tutkiva juttu, Forensic Architecturen raportit, YK:n asiakirjat ja akateeminen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tutkimus (mm. Lieber Institute West Point).

Israelin armeija on käyttänyt Gazassa vähintään kolmea dokumentoitua tekoälyjärjestelmää:

Lavender

Lavender on kohdistusjärjestelmä, joka pisteyttää palestiinalaiset asteikolla 1–100 sen mukaan, kuinka todennäköisesti he ovat Hamasin tai Palestiinan islamilaisen jihadin (PIJ) jäseniä. Järjestelmä on rakennettu ohjatulla koneoppimisella, eli se on opetettu datasetillä, jossa on merkitty tunnettuja aseistettuja ryhmien jäseniä. Se etsii samankaltaisia kuvioita laajemmasta palestiinalaisväestöstä. +972 Magazinen mukaan järjestelmä tuotti ensimmäisten kuuden viikon aikana 7. lokakuuta 2023 jälkeen vähintään 37 000 kohdesuositusta.

Where’s Daddy

Nimi on järjestelmän omien kehittäjien antama — ei toimittajien. Where’s Daddy seuraa Lavenderin merkitsemiä henkilöitä ja ilmoittaa, kun he palaavat koteihinsa perheidensä luokse. Tässä vaiheessa heidät merkitään pommitettaviksi.

Iltakuolemia on raportoitu näihin hyökkäyksiin liittyen. Toisin sanoen: järjestelmä on suunniteltu niin, että se tappaa kohteen nimenomaan silloin kun tämä on perheensä kanssa.

Wolf Pack, Blue Wolf, Red Wolf

Miehitetyllä Länsirannalla, erityisesti Hebronissa, Israel on käyttänyt kasvontunnistusjärjestelmää nimeltä Wolf Pack. Pidätetyt palestiinalaiset asetetaan CCTV-kameroiden eteen ja järjestelmä sovittaa heidät keskustietokantaan.

Blue Wolf pelillisti tiedonkeruun: israelilaiset sotilaat saivat pisteitä mobiilisovellukseen siitä, kuinka monta palestiinalaisen kasvoa he tallensivat. Heidät asetettiin paremmuusjärjestykseen.

Red Wolf käyttää tarkastuspisteillä värikoodeja — vihreä, keltainen, punainen — jotka määräävät, saako henkilö kulkea. Kyseessä on valvottu oleskelulupa ilman oikeusjärjestelmää. Palestiinalainen runoilija Mosab Abu Toha, The New Yorkerin kirjoittaja, pidätettiin israelilaisella tarkastuspisteellä Gazassa, koska kasvontunnistus tunnisti hänet virheellisesti Hamasin jäseneksi. Hänet vapautettiin, kun toimittajakollegojen kampanja pakotti asian julkisuuteen. Hänellä oli kolumnistin työ New Yorker -lehdessä. Ihmiset, joilla ei ole sellaista, eivät pääse vapaaksi.

Vienti on kulman ydin

Israelin teknologiateollisuuden rakenne perustuu sotilaallisten kehitysvaiheiden kaupallistamiseen. Ensin teknologiaa testataan Länsirannalla ja Gazassa, sitten se viedään maailmalle. Corsight on yksi tärkeimmistä yrityksistä tässä kehityskaaressa — se toimittaa kasvontunnistusta Israelin armeijalle, ja sitä sovelletaan rinnakkain Googlen Photos-tuotteen kanssa Gazan kasvontunnistusohjelmassa.

Akateeminen ja ihmisoikeustutkimus on toistuvasti huomauttanut siitä, että samat järjestelmät, jotka on rakennettu miehityksen alaisen väestön valvontaan, voidaan myydä, ja myydään eteenpäin autoritaarisille hallinnoille, jotka haluavat vastaavaa kapasiteettia oppositiota tai etnisiä vähemmistöjä vastaan. Tämä ei ole salaliittoteoria — se on yhdysvaltalaisen Cairo Review of Global Affairs -julkaisun ja tämän alueen oikeustieteellisen tutkimuksen dokumentoima kaava.

IV · Datasuvereniteetti — missä eurooppalaisten data sijaitsee

Jos Mythoksen kaltainen malli voi teoriassa murtautua minne tahansa, kysymys kääntyy akuutiksi: missä meidän tietomme ovat? Ja kuka niihin pääsee käsiksi?

Vastaus on hämmentävä. Kilpailuoikeuden ekonomistin Cristina Caffarran arvion mukaan 90 prosenttia Euroopan digitaalisesta infrastruktuurista — pilvipalvelut, laskentateho, ohjelmistot — on ei-eurooppalaisten, pääosin yhdysvaltalaisten, yhtiöiden hallussa. Microsoft, Amazon, Google, Oracle. Kun suomalainen yritys tallentaa tiedostonsa pilveen, se tallentaa ne käytännössä amerikkalaiseen yhtiöön.

CLOUD Act — laki jonka moni ei tunne

Vuonna 2018 Yhdysvallat hyväksyi CLOUD Act -lain (Clarifying Lawful Overseas Use of Data Act). Se antaa Yhdysvaltojen viranomaisille oikeuden vaatia amerikkalaiselta yritykseltä asiakasdata, vaikka data sijaitsee fyysisesti palvelimilla Euroopassa, Aasiassa tai missä tahansa muualla maailmassa. Laki ei vaadi ilmoittamista asiakkaalle. Se ei vaadi paikallisen oikeusjärjestelmän hyväksyntää. Se ei aina vaadi edes kansainvälistä oikeusapua.

Kesäkuun 18. päivänä 2025 Microsoftin Ranskan pääjuristi joutui vastaamaan Ranskan senaatin kuulemisessa yhteen suoraan kysymykseen: voiko Microsoft taata, että eurooppalaisten asiakkaiden dataa ei koskaan luovuteta Yhdysvaltain viranomaisille?

Vastaus oli suora: ei voi.

Saman vuoden toukokuussa Microsoft lukitsi Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän Karim Khanin Outlook-sähköpostitilin Yhdysvaltain Trumpin hallinnon asettamien ICC-vastaisten sanktioiden jälkeen. Pääsyyttäjä joutui vaihtamaan sveitsiläiseen Proton-sähköpostiin voidakseen jatkaa työtään. ICC ilmoitti marraskuussa 2025 siirtyvänsä pois Microsoftin toimisto-ohjelmista saksalaisen ZenDiS:n OpenDesk-ohjelmistoon.

Kanadan-tapaus avaa reiän Euroopan suojaan

Vieläkin häkellyttävämpi ennakkotapaus tuli Kanadasta. Syyskuussa 2025 Ontarion tuomioistuin määräsi ranskalaisen pilvipalveluyhtiö OVHcloudin kanadalaisen tytäryhtiön luovuttamaan Ranskassa, Britanniassa ja Australiassa sijaitsevilla palvelimilla olevaa dataa Kanadan ratsupoliisille — ilman Euroopan unionin oikeusapuprosessia, ja vaikka luovutus rikkoisi Ranskan lakia.

Toisin sanoen: ei enää vain yhdysvaltalainen CLOUD Act uhkaa eurooppalaista dataa. Mikä tahansa maa, jonka tuomioistuimiin länsimaisella yhtiöllä on toimipisteensä, voi pyrkiä pakottamaan datan luovutukseen.

V · Sveitsi, Proton ja Eurostack — miltä vaihtoehdot näyttävät

Sveitsi on ollut johtava ääni keskustelussa datasuvereniteetista — osittain historiallisista syistä (pankkisalaisuuden perinne), osittain siksi, että se ei ole EU:n jäsen mutta on vahvasti integroitunut Euroopan markkinoille.

Joulukuussa 2025 Sveitsin hallituksen tietosuojajohtajien Privatim-organisaation päätöslauselma kehotti julkisia toimijoita välttämään Microsoft 365:tä ja vastaavia hyperskaaladatapalveluja arkaluontoisen datan käsittelyssä. Perusteena: päästä päähän -salaus ei ole riittävä, koska palveluntarjoaja itse pääsee käsiksi dataan, ja CLOUD Act luo jäännösriskin. Päätöslauselma ei vielä ole yleinen kielto — se on tietosuojavaltuutettujen ohjeistus. Mutta se muuttaa käytäntöä.

Proton ja sveitsiläinen teknologiamalli

Proton AG on sveitsiläinen yhtiö, joka tarjoaa päästä päähän -salattua sähköpostia (Proton Mail), pilvitallennusta (Proton Drive), VPN:ää ja kalenteria. Palvelimet sijaitsevat Sveitsissä ja EU:ssa. Salaus on asiakaspuolella — eli edes Proton itse ei pääse asiakkaan dataan. Tämä on se ominaisuus, jonka takia kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä voi jatkaa työtään Protonin kautta, vaikka amerikkalainen Microsoft oli lukinnut hänet ulos.

Proton ei ole täydellinen — yksikään palvelu ei ole. Mutta se edustaa eri peruslogiikkaa: palvelu rakennetaan niin, että jopa palvelun omistaja ei voi luovuttaa asiakastietoa — koska se ei sitä näe.

Eurostack ja Euroopan hidas havahtuminen

Heinäkuussa 2025 Saksa, Ranska, Italia ja Alankomaat perustivat European Digital Infrastructure Consortium for Digital Commons -yhteenliittymän. Tarkoituksena on kehittää ja skaalata suvereenien digitaalisten työkalujen ekosysteemiä — niin sanottu Eurostack.

Forrester Researchin arvio joulukuulta 2025 on silti armoton: yksikään eurooppalainen yritys ei siirry pois amerikkalaisista hyperskaalapalveluista vuoden 2026 aikana kokonaan. Riippuvuus on rakennettu niin syvälle, että irti pääseminen vaatii vuosikymmenen.

Lisäksi markkinavoimat voivat kumota poliittiset päätökset. Marraskuussa 2025 amerikkalainen IT-jätti Kyndryl ilmoitti aikeestaan ostaa hollantilainen pilvipalveluntarjoaja Solvinity. Ongelma: Amsterdamin kaupunki, Hollannin oikeusministeriö ja muut julkiset toimijat olivat valinneet Solvinityn juuri siksi, että halusivat vähentää riippuvuuttaan amerikkalaisista yhtiöistä ja välttää CLOUD Act -riskin. Kaupan jälkeen se riski palautui heidän palvelimilleen — vain omistuksen kautta.

VI · Suomi — kysymykset, joita ei ole esitetty

Tämä artikkeli ei väitä, että Suomen poliisi olisi rakentamassa kasvontunnistusjärjestelmää kiinalaiseen tai brittiläiseen malliin. Ei väitä, että Suomi olisi tekemässä mitä tahansa vastaavaa Israelin Gazassa käyttämistä järjestelmistä. Ei väitä, että Suomen viranomaiset pääsisivät laajalti suomalaisten yksityisiin viesteihin.

Tämä artikkeli väittää, että nämä kysymykset on esitettävä nyt — ennen kuin tulee kiire. Neljä tärkeintä kysymystä ovat:

• Missä valtion arkaluontoisimmat datat — kansalaisten terveystiedot, puolustuksen asiakirjat, turvallisuusviranomaisten tiedustelu — fyysisesti sijaitsevat? Kenellä niihin on pääsy? Mikä laki koskee palvelinympäristöä?
• Käyttääkö Suomen poliisi retrospektiivistä kasvontunnistusta — eli skannataanko pidätettyjen tai tarkkailun alla olevien kasvoja olemassa oleviin tietokantoihin, kuten passikuviin? EU:n AI Act sallii rajoitetusti tämän 2. elokuuta 2026 jälkeen, mutta tiukoilla ehdoilla.
• Onko Suomen Supon ja Puolustusvoimien tiedustelu hankkinut tai testannut Israelin tai muiden maiden sotilaallisten tekoälyjärjestelmien kaupallisia versioita?
• Millä tavalla Suomi suhtautuu Euroopan komission Cloud Sovereignty Framework -vaatimuksiin (lokakuu 2025), jotka vaativat pilvipalveluntarjoajilta osoittamaan riippumattomuutensa ulkomaisesta lainsäädännöstä, kun kyseessä on julkisen sektorin asiakas?

Vastaukset eivät löydy lehdistötilaisuuksista. Ne löytyvät hankintaehdoista, teknologiapäätöksistä, sopimuksista. Ne pitää kysyä niiltä, joilla on vastuu näistä päätöksistä — ja jos vastauksia ei anneta, se itsessään on jo selkeä vastaus.

VII · Miksi tämä liittyy Mythokseen

Mythos ei ole erillinen ilmiö. Se on viimeisin askel kehityskaaressa, jossa tekoäly antaa valtioille ja suuryrityksille uusia supersilmiä ja supersormia. Kasvontunnistus antaa silmän — se näkee kuka kukin on. Lavenderin kaltainen järjestelmä antaa aivot — se tekee päätelmiä siitä, kuka on kenenkin puolella. Mythoksen kaltainen järjestelmä antaa sormet — se osaa avata minkä tahansa järjestelmän.

Kun nämä kolme elementtiä yhdistyvät, syntyy valvontakyky, jota ihmiskunta ei ole koskaan aikaisemmin nähnyt. Kiina, Iso-Britannia ja Israel ovat eri vaiheissa tällä polulla. Anthropic on yksi yhtiö, joka yrittää hidastaa yhtä vaihetta rajoittamalla Mythoksen julkaisua — mutta Anthropicilla ei ole valtaa hidastaa kiinalaisten kameroiden kehitystä, brittiläisen poliisin valtuuksien laajentumista tai israelilaisten kohdistusjärjestelmien myyntiä.

Euroopan unioni on tällä hetkellä ainoa iso geopoliittinen toimija, joka yrittää rakentaa rajoja — AI Act -asetuksen, GDPR:n, Cloud Sovereignty Frameworkin kautta. Nämä eivät ole täydellisiä instrumentteja. Ne ovat usein hitaita, joskus hampaattomia ja niiden toimeenpano on epätasaista. Mutta ne ovat olemassa. Ja ne kohtaavat nyt kolme samanaikaista painetta: Yhdysvaltojen kauppapolitiikka pyrkii kumoamaan niitä (vuoden 2026 trade barriers -raportti nostaa EU:n suvereniteetti­vaatimukset kaupan esteiksi), Kiinan teknologia­vienti tarjoaa halvempia vaihtoehtoja ja Iso-Britannia on Brexitin jälkeen poistunut EU:n sääntelystä ja suunnannut toiseen suuntaan.

Suomi on pieni maa keskellä näitä voimia. Sen ainoa suoja on informaatio — tietää, mitä tapahtuu, ja kysyä kovia kysymyksiä ennen kuin tilaisuus menee ohi.

Tämä on jatko-osa Kenttäraportille „Liian vaarallinen vapauteen — Anthropic ja Mythos” (24.4.2026). Sarjan kolmas osa „Asymmetria” julkaistaan lähiviikkojen aikana.